O Sidera – taivaan kutsu Vanhan musiikin päivän konsertti 2026 📅 La 21.3. klo 19–20, ei väliaikaa 📍 Tyrvään kirkko (Kirkkokatu 1a, 38200 Sastamala) 🎟️ Liput 10–45 €
Tietoa konsertista
Vanhan musiikin päivän konsertti O Sidera – taivaan kutsu kokoaa yhteen antiikin perintöä, renessanssimusiikkia ja bysanttilaista lauluperinnettä. Ohjelma rakentuu eri aikakausien ja kulttuurien vuoropuheluksi, jossa musiikki avaa näkymiä hengelliseen ajatteluun ja historiallisten kerrostumien yhteyksiin.
Konsertin keskiössä on Roland de Lassuksen (joka paremmin tunnetaan nimellä Orlando di Lasso) Prophetiae Sibyllarum, 1500-luvulla sävelletty laulusarja. Teoksen tekstit perustuvat antiikin Sibyllojen profetioihin, jotka kristillisessä perinteessä on liitetty Kristuksen syntymää koskeviin ennustuksiin. Lassuksen sävelkieli on aikansa mittapuulla poikkeuksellista: rohkea kromatiikka ja jännitteiset harmoniat luovat ilmaisun, joka tuntuu yhä hämmästyttävän tuoreelta!
Sibyllojen laulujen rinnalla kuullaan bysanttilaista kirkkolaulua. Näissä sävelmissä painopiste on tekstissä, äänen värissä ja rauhallisessa liikkeessä. Ne tuovat ohjelmaan toisenlaisen musiikillisen ajattelun, jossa musiikki ei rakenna huipennuksia vaan etenee harkiten ja keskittyneesti. Lännen moniääninen renessanssimusiikki ja idän liturginen laulu asettuvat konsertissa luontevaan rinnakkaisuuteen.
Konsertin esittää palkittu ranskalainen vokaaliyhtye Ensemble Irini, johtajanaan Lila Hajosi.
Numeroitu paikka kahdesta eturivistä Tyrvään kirkossa. Lippu sisältää ennen konserttia tarjoiltavan Hildegardin sydänviinin (alkoholiton) ja festivaalin tervehdyksen, joka odottaa istumapaikalla.
Numeroimaton, vapaavalintainen paikka Tyrvään kirkossa. Lippu sisältää 2 aikuista, 2 lasta.
“Ihmiskunnalla ja sen matkalla on syvä yhteys siihen, mitä taivas paljastaa katseelle alkuperäisessä yössä, missä kaikki kysymykset, tyhjyys ja pyörryttävä tunne sulautuvat pään kohoamiseen kohti korkeuksia.”
— Lila Hajosi
PROPHETIAE SIBYLLARUM – ROLAND DE LASSUS Sibyllat, ennustajat ja mysteerit
Keskiajalla kaksitoista muinaista ennustajaa, sibyllaa, rinnastettiin profeettoihin ja heidän sanansa nähdään ennustuksina lapsesta, joka pelastaisi maailman. Renessanssin taiteilijat ihastuivat näihin mysteerin verhomiin lyhyisiin teksteihin: Michelangelo maalasi sibyllat jopa Sikstuksen kappelin kattoon, mahdollisesti innoittajana myös Roland de Lassukselle.
De Lassus sävelsi Les Sibylles lyhyenä aikana 1554–1555, ja vuonna 1556 teos päätyi Baijerin herttua Albert V:n käsiin. Herttua ihastui teokseen, palkkasi säveltäjän palvelukseensa ja julkaisi teoksen neljässä runsaasti miniatyyrein koristellussa käsikirjoituksessa – jokaiselle äänelle oma.
Teos kiehtoo arvoituksellisilla harmonioillaan ja sanojen mysteerisellä käsittelyllä: aksentteja ja sanoja käännellään, luodaan kolmisointuja kromattisilla alueilla. Näennäisestä yksinkertaisuudestaan huolimatta se on kiehtovan monimutkainen ja vangitsee kuulijan mysteerillään.
Mysteerilaulut Konstantinopolissa
Sibyllojen mysteeri kohtaa Välimeren toisella puolella bysanttilaisen kirkkolaulun. Cherouvikon-litanian kuoro muuntaa seurakunnan kuusisiipisten enkelten kuoroksi, Akathistoksen Gabrielin sanat ja Polyeleosin riemukas transsi heijastavat ortodoksista käsitystä mysteeristä.
Bysanttilaisessa teologiassa usko ilmenee käsittämättömän vastaanottamisena: ihminen saa paikkansa yksinkertaisena luotuna maailmassa. Liturgia on laulu, ei sanoja – ja musiikki tekee mysteerin läsnäolevaksi.
Ohjelma
Carmina Chromatico Sibylla Persica Sibylla Lybica Sibylla Delphica
Cheruvikon / χερουβικόνHymne des Chérubins, Liturgie de Saint Jean Chrysostome, sov. Lila Hajosi
Gnosin agnoston gnonai / Γνωσιν αγνωστον γνωναι, katkelma Akatistoksesta Jumalansynnyttäjälle (teksti n. vuodelta 626), Konstantinopolin suuren paaston laulu, sov. Lila Hajosi
Polyeleos / Πολυέλεος, psalmit 134–135, Konstantinopolin liturgia, sov. Lila Hajosi Katkelmia teoksesta Prophetiae Sibyllarum (Sibyloiden profetiat) – Roland de Lassus
Esiintyjät
Ensemble Irini on vakiinnuttanut paikkansa vanhan musiikin kentällä omaleimaisella ja tunnistettavalla soinnillaan. Kokoonpano on muuntuva eikä sisällä sopraanoa, mutta siitä huolimatta – tai juuri siksi – yhtye valaisee ortodoksista ohjelmistoa ja renessanssin sävellyksiä uusilla, lämpimillä ja syvillä sävyillä.
Ohjelmista Maria Nostra (2015) ja O Sidera (2018) Printemps Sacré – Vivre, mourir, (re)naître (2022) -kokonaisuuden kautta Januaan (2023–24) Irini rakentaa musiikillisia vuoropuheluja pyhän idän ja lännen välille sekä eilisen viisauden ja tämän päivän murrosten keskelle. Yhtye on nimensä – kreikan kielen sana irini, ”rauha” – mukaisesti uskollinen tälle ajatukselle.
Lila Hajosi perusti Ensemble Irinin vuonna 2014, ja on sittemmin toiminut sen taiteellisena johtajana. Hän opiskeli laulua ja vanhaa musiikkia Aix-en-Provencen ja Marseillen konservatorioissa sekä keskiaikaista musiikintutkimusta Queen Elisabeth Music Chapelissa. Kapellimestarin työ kiehtoi häntä jo opiskeluaikanaan, ja hän on täydentänyt osaamistaan akustiikan, harmonian ja analyysin opinnoilla sekä yhteistyöllä kansainvälisten johtajien ja laulunopettajien kanssa.
Ensemble Irinin ensimmäinen levy Maria Nostra (2018) palkittiin Choc de Classica -tunnustuksella. Vuonna 2021 Hajosi omistautui kokonaan yhtyeen johtamiseen ja loi O Sidera -ohjelman, joka yhdistää Orlando di Lasson Prophetiae Sybillarum ja bysanttilaisia teoksia. Hän on kiinnostunut a cappella -teosten tarkasta soinnillisesta rakenteesta, harvinaisen ohjelmiston tutkimisesta ja musiikin, runouden, historian ja tieteen yhteyksistä.
Hajosi ja Ensemble Irini ovat esiintyneet lukuisilla arvostetuilla vanhan musiikin festivaaleilla Ranskassa, Italiassa, Algeriassa ja Belgiassa, mm. Radio France Occitanie Montpellierissä, Cité de la Voix de Vézelayssa, Philharmonie de Parisissa sekä MA Festivalilla Bruggessa.
Mikä ihmeen vanhan musiikin päivä?
Vanhan musiikin päivä on vuosittain 21. maaliskuuta järjestettävä tapahtuma, joka juhlistaa yli tuhatvuotista musiikkiperintöä konserttien ja erilaisten tapahtumien kautta ympäri maailmaa. Päivämäärä on valittu symbolisesti, sillä se on sekä kevätpäiväntasaus että Johann Sebastian Bachin syntymäpäivä. Tapahtuman tarkoituksena on korostaa vanhan musiikin merkitystä yhteisenä eurooppalaisena kulttuuriperintönä, ulottuen gregoriaanisesta laulusta aina 1700-luvun musiikkiin saakka.
