I left my heart in Bruges
Ensemble Gamut! (FIN)
Ma 18.7.2022 klo 19.00
Sastamalan Pyhän Marian kirkko
"In search of new ways to perform early music"
Sastamalan konsertissaan I left my heart in Bruges Ensemble Gamut! kuljettaa kuulijat keskiaikaisen Bruggen kaduille.
Bruggen maine visuaalisten taiteiden tyyssijana on tunnettua, mutta myös musiikillisena keskuksena Brugge oli keskiajalla vahva ja värikäs. Keskeisenä kansainvälisenä kauppakaupunkina Brugge oli aikanaan melkoinen sulatusuuni. Siellä kohtasivat burgundilaiset chansonit ja maalaissävelmät, ranskalaiset, englantilaiset, italialaiset ja flaamilaiset muusikot. Saksalaiset kauppiaat ja venetsialaiset kaleerit täyttivät satamat. Toisaalta myös Flanderin alueen jakautuneisuus aristokraatteihin ja rahvaaseen, Gentin ja Bruggen keskinäiset kahnaukset ja Ranskan liittolaisuudet aiheuttivat eripuraa. Tietynlainen kahtiajako näkyy edelleen vahvasti belgialaisten elämässä: lähes kaikki kansalliset instituutiot ovat edelleen sekä flaamin- että ranskankielisiä.
1300-1400-lukujen vaihteessa koottiin Bruggessa ainutlaatuinen flaamilaisia lauluja sisältävä Gruuthuusen kokoelma. Jean de Gruuthuuse oli kuuluisan "Valkoisen Karhun" yhdistyksen johtaja ja Gruuthuusen kokoelma ja liittyi ilmeisesti 1392 pidettyihin turnajaisin. Ranskalaisia roundeauita ja flaamilaisia lauluja laulettiin turnajaisten huiskeessa kaduilla, kamareissa, kapakoissa, mutta myös kaupungintalon vastaanotolla jonka valtaapitävät tarjosivat. Gruuthuusen kokoelma sisältää yksiäänisiä rakkauslauluja, kevääseen sekä uuden vuoden alkuun liittyviä lauluja sekä juomalauluja, joiden kautta värittyy Bruggen elämän koko kirjo. Näitä lauluja esitetään nyt Suomessa tiettävästi ensimmäistä kertaa.
Kaupungin hengellisen ja kulttuurisen elämän keskipisteenä oli eittämättä "Our Lady", Pyhän Marian katedraali jota rakennettiin ja uusittiin läpi keskiajan ja renessanssin. Koko kaupungin väki tunsi dominikaaniset gregoriaaniset sävelmät Alma redemptoris mater ja Salve regina. Bruggen äänimaisemaa värittivät myös runsaat kellot ja kellotornit. Kelloilla ja niiden virityksillä oli kaupungin asukkaille jaetut merkitykset. Niillä annettiin signaaleja messujen alkamisen lisäksi esimerkiksi koulun alkamiselle tai majatalojen sulkemiselle; niillä varoitettiin ukkosen, tulipalon tai armeijan lähestymisestä tai ilmoitettiin jos joku oli kuollut. Kelloja soitettiin myös yhtä aikaa iloisten tapahtumien johdosta. Bruggelle erityinen tapa oli "triplicare", jossa soitettiin kolmea kelloa koko messun ajan. Tästä kellojen soitosta muotoutui monenlaisia perinteitä sekä muusikoille tyypillisiä tapoja soittaa. Yksi nimeltä tunnettu kellonsoittaja oli Bertinus Moens, jonka uniikki soittotyyli tunnettiin laajalti. Illalla torien ja vilkkaan elämän rauhoituttua Saint-Donatienin suurin kello, viritettynä "ut" -säveleen soi 3 x 3 kertaa joista jokaisen välissä kaupungin asukkaat sanoivat "Ave Maria, gratia plena". Tällä muistetaan arkkienkeli Gabrielin vierailua Marian luona vuoden jokaisena päivänä samaan aikaan.
Ensemble Gamut!
Aino Peltomaa - laulu, keskiajan harppu, perkussiot
Ilkka Heinonen - G-violone, jouhikko
Juho Myllylä - nokkahuilut, elektroniikka
Lue lisää yhtyeestä
www.ensemblegamut.com
LIPUT
36 / 32 € (Lippu.fi -myyntikanavista ostettaessa hintaan lisätään arvonlisävero, palvelupalkkio sekä tilausmaksu.)
Bruggen maine visuaalisten taiteiden tyyssijana on tunnettua, mutta myös musiikillisena keskuksena Brugge oli keskiajalla vahva ja värikäs. Keskeisenä kansainvälisenä kauppakaupunkina Brugge oli aikanaan melkoinen sulatusuuni. Siellä kohtasivat burgundilaiset chansonit ja maalaissävelmät, ranskalaiset, englantilaiset, italialaiset ja flaamilaiset muusikot. Saksalaiset kauppiaat ja venetsialaiset kaleerit täyttivät satamat. Toisaalta myös Flanderin alueen jakautuneisuus aristokraatteihin ja rahvaaseen, Gentin ja Bruggen keskinäiset kahnaukset ja Ranskan liittolaisuudet aiheuttivat eripuraa. Tietynlainen kahtiajako näkyy edelleen vahvasti belgialaisten elämässä: lähes kaikki kansalliset instituutiot ovat edelleen sekä flaamin- että ranskankielisiä.
1300-1400-lukujen vaihteessa koottiin Bruggessa ainutlaatuinen flaamilaisia lauluja sisältävä Gruuthuusen kokoelma. Jean de Gruuthuuse oli kuuluisan "Valkoisen Karhun" yhdistyksen johtaja ja Gruuthuusen kokoelma ja liittyi ilmeisesti 1392 pidettyihin turnajaisin. Ranskalaisia roundeauita ja flaamilaisia lauluja laulettiin turnajaisten huiskeessa kaduilla, kamareissa, kapakoissa, mutta myös kaupungintalon vastaanotolla jonka valtaapitävät tarjosivat. Gruuthuusen kokoelma sisältää yksiäänisiä rakkauslauluja, kevääseen sekä uuden vuoden alkuun liittyviä lauluja sekä juomalauluja, joiden kautta värittyy Bruggen elämän koko kirjo. Näitä lauluja esitetään nyt Suomessa tiettävästi ensimmäistä kertaa.
Kaupungin hengellisen ja kulttuurisen elämän keskipisteenä oli eittämättä "Our Lady", Pyhän Marian katedraali jota rakennettiin ja uusittiin läpi keskiajan ja renessanssin. Koko kaupungin väki tunsi dominikaaniset gregoriaaniset sävelmät Alma redemptoris mater ja Salve regina. Bruggen äänimaisemaa värittivät myös runsaat kellot ja kellotornit. Kelloilla ja niiden virityksillä oli kaupungin asukkaille jaetut merkitykset. Niillä annettiin signaaleja messujen alkamisen lisäksi esimerkiksi koulun alkamiselle tai majatalojen sulkemiselle; niillä varoitettiin ukkosen, tulipalon tai armeijan lähestymisestä tai ilmoitettiin jos joku oli kuollut. Kelloja soitettiin myös yhtä aikaa iloisten tapahtumien johdosta. Bruggelle erityinen tapa oli "triplicare", jossa soitettiin kolmea kelloa koko messun ajan. Tästä kellojen soitosta muotoutui monenlaisia perinteitä sekä muusikoille tyypillisiä tapoja soittaa. Yksi nimeltä tunnettu kellonsoittaja oli Bertinus Moens, jonka uniikki soittotyyli tunnettiin laajalti. Illalla torien ja vilkkaan elämän rauhoituttua Saint-Donatienin suurin kello, viritettynä "ut" -säveleen soi 3 x 3 kertaa joista jokaisen välissä kaupungin asukkaat sanoivat "Ave Maria, gratia plena". Tällä muistetaan arkkienkeli Gabrielin vierailua Marian luona vuoden jokaisena päivänä samaan aikaan.
Ensemble Gamut!
Aino Peltomaa - laulu, keskiajan harppu, perkussiot
Ilkka Heinonen - G-violone, jouhikko
Juho Myllylä - nokkahuilut, elektroniikka
Lue lisää yhtyeestä
www.ensemblegamut.com
LIPUT
36 / 32 € (Lippu.fi -myyntikanavista ostettaessa hintaan lisätään arvonlisävero, palvelupalkkio sekä tilausmaksu.)